Pennun oikeanlainen ruokinta on tavattoman tärkeää. Monesti annetaan pennulle ylimääräistä energiaa, mikä johtaa liikakasvuun ja nopeakasvuisuuteen.Liika valkuainen lisää kilpirauhashormoonin eritystä ja se taas puolestaan lisää kasvuhormoonin liikatuotanntoa.

Kuten eräs lääkäri sanoi, ison rodun pentu pitäisi kasvattaa kehitysmaassa. Toinen sanoi, teho ruokinta on tuho ruokintaa.Erään lääkäri luennoian mukaan kasvavan pennun tukee näyttää surkealta rääpäleeltä.

On erittäin vaikeaa saada pennun omistaja käsittämään ruokinnan todellinen merkitys kasvavalle pennulle.
30 vuoden kokemuksella voin sanoa, että monet eivät vielä toisen tai kolmannenkaan pennun kanssa harjoittelun jälkeen ymmärrä, mistä oikeasti on ison rodun pennun ruokinnassa kysymys.

OIKEA RUOKINTA ON KASVAVAN PENNUN TÄRKEIN ASIA SEN ELÄMÄN 25 ENSIMMÄISEN VIIKON AIKANA. SE LUO POHJAN KOKO TULEVALLE ELÄMÄLLE. PÄÄSÄÄNTÖISESTI RUORINTA SANELEE, TULEEKO PENNUNSTA LIIKUNTA ELINTEN JA TUKIRAKENTEIDEN OSALTA TERVE VAI SAIRAS. PERIMÄN OSUUS VAIN VAIN 20 % NYKYTIETÄMYKSEN MUKAAN.

Pennun paino kehitystä seurataan hyvin tarkasti, se että eläinlääkäri sanoo, että pentu näyttää sopusuhtaiselta, ei kerro useinkaan totuutta, vaan ole yhteydessä kasvattajaan ja kerro pennun paino.Kasvattaja tietää, paljonko oman rodun pennun keskiverto paino on minäkin ikäviikkona. Eläinläääkäri ei useinkaan ole kasvattaja ja näinollen ei tiedä joka rodun pennun ihanne painoa. Kasvattaja on pitkänlinjan ammattilainen ja hänellä on näkemys ja oletus jokaisesta pentueestaan linjat ja vanhempien koot huomioiden mikä on realistinen oletus pentu ja aikuis koosta. Kasvattajalla on kokemusta jo useista pentueista ja hän haluaa vain ja ainoastaan pennun parasta..

Olisi ihanteellista, jos pentu käyttäisi yliruokinnan tuoman energian lihomiseen, näin ei useinkaan ole, vaan pentu on hoikka ja käyttää ylimääräisen valkuaisen ja energian liika kasvuun. Siitä tulee nopea kasvuinen ja se tietää kasvuhäiriötä.Silloin on otettava kaikki keinot käyttöön nopeasti ja palautettava kasvukehitys oikeille raiteille.Nopea kasvuisuus vielä yhdistettynä liikaan liikuntaan ja isojen koirien kanssa tehtyyn riehumiseen on pennulle hyvin tuhoisaa.

Olen huomannut, että nykyään asiantuntijatkin ovat yhtyneet tähän ruokinta/liikunta näkemykseen.Vielä 5 vuotta sitten sanottiin esim. varisluun vaivan tulevan perimästä, nyt johtavat lääkärit kertovat potilaille ruokinnan ja liikunan merkityksestä.

On helppoa olla 7 kuukautta tarkkana ja huolehtia pennun oikeista elintavoista, kuin sitten kärvistellä seuraavat 7 vuotta sairaan koiran kanssa.

Karkeana arviona pennun painon kehityksestä voidaan pitää uroksen kohdalla noin 1 kg painonnousu / viikko noin 25 viikon ikään asti.Nartun painon nousu on korkeintaan 800 g/ viikko.

25 viikon ikä on eräänlainen rajapyykki, silloin pennun luustolla on se perusta, mikä se aikuisena tulee olemaan. Tämä ei tietenkään tarkoita, että tuolloin heitetään täysin vapaalle. Mutta ainakin voidaan huokaista jo hiemän helpotuksesta, mikäli pentu ei tuohon ikään mennessä ole ontunut etupäätään, tuskin irtopaloja ym. myöhemminkään ilmenee.

Kuivamuonissa on suuria eroja valkuais ja kalkki/fosfori pitoisuuksissa.Toisissa pentumuonissa voi valkuaista olla 32%, toisissa 18%.

LÄHES KAIKKI KUIVAMUONAT OVAT HYVIÄ, MUTTA NIITÄ ON OSATTAVA ANNOSTELLA KASVAVALLE ISON RODUN PENNULLE OIKEIN.
Jälki on tuhoisaa, mikäli runsas proteiinistä muonaa annetaan suuria yliannoksia.
SAMOIN JO PIENIKIN LIIKA KALKKI VOI AIHEUTTAA HÄIRIÖITÄ PUTKILUIDEN KASVUSSA, MONISSA KUIVAMUONISSA KERROTAAN TUTKIMUSTEN MUKAAN OLEVAN JOPA NELIN- KERTAINEN LIIKA ANNOS KALKKIA.
Mutta, ollaan luottavaisin mielin, yleensä kaikki menee hyvin, mikäli ruokinta on oikea, eikä pentu pääse liikaa riehumaan aikuisten eikä muiden pentujenkaan kanssa.