
Kennelini ja minä
Olen Elina Muteli. Kauneudenhoitoalan ammattilainen, yrittäjä Mäntästä.
Kasvatustyö on hyvin pientä, kasvatan sen verran, että oma linja säilyy.

Tästä se alkoi vuonna -78 Sessen Charlotta 11 kk

Jysky -80 ja Sessen Charlotta
Molemmat tervelonkkaisia
Para Bull Bullmastiffeja on ollut jo 27 vuotta, olen suomen vanhin kasvattaja..ei , ei oo todellista, olla jossain asiassa SUOMEN VANHIN... ei kuulosta yhtään seksikkäältä, ei ollenkaan. Tämä täytyy saada kuulostamaan jotenkin paremmalta.. muotoillaan se toisin. Sanotaan, että muut minua vanhemmat ovat luovuttaneet.. heittäneet kirveen kaivoon, laittaneet rukkaset naulaan.
Joka tapauksessa,Para Bull pentueita on syntynyt 30.
Jalostus on tukeutunut hyviin tuonteihin Amerikasta, Englannista, Ruotsista ja Kanadasta
sekä keinosiemennyksiin ja astutuksiin hyvillä vieraslinjaisilla uroksilla niinikään Amerikasta, Ruotsista, Norjasta, Saksasta, Englannista.
Para Bull uroksia on käytetty 55 pentueen isänä ja tuonti uroksiani on käytetty 56 pentueenisänä. Myös Para Bull linjaiset nartut ovat olleet monen kennelin kanta narttuina.
Para Bull koiria on viety useita Espanjaan, monia Saksaan, Ruotsiin, Venäjälle, Viroon ja Kreikkaan.
Minulla on ollut tärkeimpänä kriteerinä jalostus koiria valitessani hyvä luonne. Ja se on tuottanut tulosta. Bullmastiff ei ole aina ollut luonteeltaan se koira, jonka me tänä päivänä yleisimmin näemme sen olevan. Emmekä vieläkään voi tuudittautua siihen uskoon, että ongelmat ovat takana päin. Bullmastiff ei ole jokapojan koira, vieläkään. Se on taistelukoira pohjainen rotu ja se tuo luonteeseen tiettyä särmikkyyttä, se ei ole laumakoira, jonka voi laskea aikuisena koiralaumaan, se on parhaimmillaan pidättyväinen saman sukupuolen edustajia kohtaan.. huonoimmillaan se ei pidättäydy. Jo sen koko tuo rajoitteita.
Luonteen muuttuminen ei ole tapahtunut itsestään, se on vaatinut ankaraa karsintaa ja tietoa rodun ja yksilöiden taustoista ja rodun ominaisuuksista. Ja yleensäkin Bullmastiff kasvatuksen kulmakivi on tiedostaa, minka rodun kanssa ollaan tekemisissä.
Bullmastiff on rotu, jota ei koskaan saa alistaa. (Mielestäni näin ei saa tehdä millekään rodulle) Erityisen tärkeää on, että missään tilanteessa bullmastiff ei saa pelätä omistajaansa, mutta nämä ovat asioita joita ei muutaman rivin puitteissa pysty selventämään.
Kun aloitin Bullmastiff harrastuksen vuonna 78 oli Bullmastiffejä Suomessa vähän ja oli erittäin tärkeää saada uutta verta jo kovin sisäsiittoiseen kantaamme. Englannissa ihmettelin näyttelyissä, miten koirat saattoivat olla lähekkäin kehässä, meillä tuomaritkin muistuttivat -välimatkaa-välimatkaa- tappeluiden välttämiseksi.
Vuosien varrella luonteen lisäksi myös koirien ulkonäkö muokkautuu kulloistenkin tuomareiden mieltymysten mukaan ja heidän näkemyksensä rotumääritelmästä vaikuttaa siitosyksilöiden valintaan.Nämä valinnat ohjaavat jalostusta.Palkittuja koiria käytetään siitokseen.
On valitettavaa, että näyttelyiden järjestäjät suosivat arvostelijoina kovin usein ulkomaisia tuomareita maista, joissa Bullmastiff kanta on pieni ja arvostelijan kokemus näinollen vaatimaton. Tämä sekoittaa pakan.Valitettavasti se saa myös valion arvon kärsimään arvonalennusta.
Arvostan suuresti useimpien suomalaisten tuomareidemme asiantuntemusta.Näkisin mielelläni heitä useammin Bullmastiff kehissä.
Pääsääntöisesti ulkomaiset tuomarit laittavat jakoon kaiken, mitä jaettavissa on. Näyttelyssä voi 50 koiraa saada ERIN, ennen muutosta SA.n sai pääsääntöisesti vain voittajaluokan 3 parasta koiraa.
Meillä on pitkään ollut erittäin hieno Bullmastiff populaatio.Parhaat yksilömme kisaavat voitosta missä maailman kolkassa tahansa.Kilpailemme uskottavasti Englannin ja USA.n rinnalla johtavan Bullmastiff kasvattaja maan tittelistä.Meillä on kattavat terveystutkimukset.
Ennenkaikkea meillä on kunnianhimoisia kasvattajia,joilla on näkemystä ja visioita viedä rotua eteenpäin.




Koirapojan lepohetki hoidokkien seurassa.
Kautta vuosien on kamppailua käyty lonkkavikaa vastaan, mutta tilanne on vuosi vuodelta mennyt hieman vain pahemmaksi.
Kasvattieni sairaus prosentti 42.5
57.5% on lonkiltaan todettu terveiksi, se ei tietenkään vielä ole hyvä tulos, vaikka se suomen kantaan nähden on erittäin hyvä tulos. Kuitenkin on pyrittäv' saamaan kaikki kasvatit tervelonkkaisiksi.
Jalostusmateriaalia pitäisi olla enemmän, koiria on, mutta sopivan uroksen löytäminen on vaikeaa. Jos löytyy tervelonkkainen, saattaa suurin meriitti olla annettu matokuuri!
Tervelonkkaisia koiria on kennelissäni syntynyt seuraavasti:
| Para Bull Casi Para Bull Olga Para Bull Arttu Boy Para Bull Diana Para Bull Autumn Wind Para Bull Carmensita Para Bull Donnaklaara Para Bull Sangritha Para Bull Stallonetta Para Bull Pure Jenkki Para Bull Jemina Fallow Me Para Bull Tailwind Tails Para Bull Night Raider Para Bull Night Keeper Para Bull Night Queen Iris |
Para Bull Maalaisjuntti Para Bull Quatre Para Bull Cinqo Para Bull Fontana Para Bull Aurinko Tanssi Para Bull Santa Revolution Para Bull Santa Esmeralda Para Bull Santa Scarlet Para Bull Santa Monica Para Bull Lauri Klonkku Para Bull Malva Voimapää Para Bull La Mer Para Bull Mon Ami Para Bull Jet Aime Para Bull Yö Vartija |
Para Bull Pilkko Pimeä Para Bull Mon Nette Para Bull Ma Tilda Para Bull Pet Of Schadow Para Bull Select Choice Para Bull Venuksen Kenkä Para Bull Santeri Suuri Para Bull Papaija Para Bull Montana Para Bull Vanilja Para Bull Tom Bombadill Para Bull Call Me Caramia Para Bull Sieglinde Para Bull Huantoreena Para Bull Garlos Para Bull Palaka |
Pentujen ulkoilua

Kennelini on siellä missä minäkin

Fin & S CH Para Bull Pure Jenkki
Korvien teippausta

Iida, Kara, Kippari, Leksa ja pennut.

Nanku ja Saikku syksyllä -08